Työt haittaavat harrastusta, aika on kortilla ja mitäs näitä muita (teko)syitä blogihiljaisuudelle taas olikaan. Ei meille mitään kummempia oikeastaan kuulu, paljon pieniä tavallisia arkiasioita vaan, kuten:
- Katastrofaalinen valmennuspäivä. Facebook-päivitykseni tuolta päivältä kertonee kaiken tarvittavan: "Note to self: Seuraavan kerran kun aiot mennä rokotuslomailleella
hevosella treenipaussin jälkeen suoraan valmennukseen niin älä mene. Tai
jos nyt sitten kuitenkin päätät mennä niin varaa nyt herran tähden edes
aikaa niin että ehdit venytellä itsesi ja verrytellä hevosen kunnolla.
Nimim. Ei sitten mennyt ihan putkeen."
- Tuon päivän jälkeen asioiden purkaminen palasiin, palasten loksahtelua paikoilleen ja oikein mukavia treenikertoja useampiakin.
- Maastoilua. Paljon maastoilua. Isoa ravia ja laukkaa pitkin harjun mäkiä, priimakuntoisia teitä ja välillä vähän hankitreeniä väliin.
- Vielä vähän lisää maastoilua. Ei näin hienoilla keleillä vaan voi jäädä kehää kiertämään.
- Pakkaspirteä poni joka esitteli eräällä maastolenkillä sellaisia liikesarjoja että oksat pois. Keinuheppalaukkaa poikittain paikallaan, pikkupukkia ja hillitöntä vinkumista. Reppana ei voinut ymmärtää miksi koiranulkoiluttajia vilisevä tienpätkä ei ollut sovelias tukka putkella laukkaamiseen.
Ja koska viime valmennus meni penkin alle, seuraavaa ei ole ollut, ja sekä kuski että hevonen ovat keskittyneet enemmän hauskanpitoon kuin treenaamiseen, niin päätin että on oikein pätevä idea ilmoittautua naapuritallin harkkakisoihin.
Jos ihan totta puhutaan, niin kyllähän maastossa ja hangessa pystyy treenaamaan vaikka mitä, ja ollaan me viime päivinä pari kertaa kotikentällä jotain etäisesti kouluratsastusta muistuttavaa harrastettu. Vaikka välillä hevosen malttamisen kanssa on ollut "pieniä" haasteita, niin ne hyvät pätkät on olleet kyllä viimevuotista parempia. Suoruus on parantunut, herkkyys ja tarkkuus samoin, tahti on parempi aina kun saan homman "kasaan" ja pysyn itse riittävän nopeana ja joustavana. Onhan tuon tekemisen muuttaminen ehjäksi kouluradaksi vielä vähän työn takana, mutta sitäkin parempi aloittaa ajoissa.
Oikea kisakausi varmaan avataan vasta sitten ulkokentiltä, hallikilpailut eivät ole koskaan olleet meille se helpoin nakki. Kalenteria on selailtu ja A-lisenssin (hui!) anomusta vähän varovasti vilkuiltu. Kohta kai pitäisi jo oikeasti tehdäkin jotain?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti