...kolme päivää peräkkäin kunnon treeniä vähän normaalia pehmeämmillä mutta silti ihan ehdottoman hyvillä pohjilla sai vanhan hankkarivammakohdan reagoimaan uudelleen. Se sama kohta siis mikä jo vajaa kuukausi sitten hetken turvotteli mutta tokeni viikossa kävelyttämällä ja kylmäämällä ja kesti sen jälkeen ratsastustakin. Ihan tietoisesti otin riskin ja pistelin menemään kolme päivää oikeasti rankasti ja kylmäämättä - koska halusin saada reaktion jos sellainen oli tullakseen. Viimeinen mitä haluan tehdä, on startata risalla hevosella.
Ja kuten kuvaan kuuluu, nyt kun hevonen on levossa, tai siis kävelee, jalka on aivan rutikuiva. Pientä lämpöä vammakohdassa ehkä on (tai sitten itse sen sinne kädelläni aiheutan kun vainoharhaisesti kopeloin kinttua) mutta neste loistaa poissaolollaan. Kukaan tallilta (minua ja vuokraajaa lukuunottamatta) ei löydä jalasta mitään ennen kuin kädestä pitäen näyttää kohdan. Pienenpieni patin tapainen juuri siinä kohdassa kuitenkin on, ja jalka selvästi reagoi rasitukseen, joten selvähän se on, että klinikalle tiemme vie. Pohtiolammen sijaan auton nokka suuntaa siis kohti Teivoa, minne onneksi löytyi aika huomiselle luottolekurille, ja vielä kimppakyyti kaverin hevosen kanssa. Saadanpahan samalla viimein hiekkaröntgenkontrollikin hoidettua.
Harjukävelyllä. Tai siis Herra Hevonen ei varsinaisesti ihan ymmärrä, että pitäisi vain kävellä...
No voi hitsi :(
VastaaPoistaTylsempi ja kalliimpi kevätretki teillä tiedossa, mutta olisin itse tehnyt varmasti aivan samoin.
VastaaPoista