Bloggerin lukuluetteloon pompahti aivan loistava teksti kokoamisesta:
http://tmipulliainen.blogspot.fi/2014/12/kolme-ohjetta-kokoamiseen.html
Pari kohtaa, mistä tunnistin meidän ongelmat tai valmennuksissa esiin nousseet asiat:
"Hyvin moni hevonen nimittäin ennen kulmaa siirtää painopisteensä kohti
sisäetujalkaa, vaikkei poistuisikaan ratsastajan valitsemalta reitiltä."
Miten monta kymmentä (sataa) kertaa olenkaan palannut takaisin harjoitukseen, missä teen pysähdyksiä tai siirtymisiä ennen ja jälkeen kulman, että saan palautettua hevosen takaisin tasapainoon ja pois sisäpohkeen päältä makaamasta.
"Ratsastaja, joka ei anna hevosen erehtyä, on usein sama ratsastaja, joka ei saa hevostaan koottua."
Korvat punottaen kuulen varsin elävästi korvissani Hannan "älä auta sitä noin paljon, anna sen tehdä virhe" -ohjeen. Oikeanlainen kokoaminen on asia, mitä Hupin kanssa edelleen vasta opetellaan.
"Ratsasta hevosen rintakehää"
Tästä ajatuksesta sain kiinni aivan uudella tavalla maanantain valmennuksessa, mutta täytyy pureskella vähän tarkemmin palasiin että saan tuotettua tekstiksi ulos. Palataan tähän vielä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste teoriaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste teoriaa. Näytä kaikki tekstit
torstai 11. joulukuuta 2014
keskiviikko 19. marraskuuta 2014
K.I.S.S.
Ongelma: Ravissa on koko
ajan kiire ehtiä tekemään tarvittavat asiat, hevonen on kiireinen, makaa
ohjalla ja juoksee vähän alta pois.
Syy: Hevonen on
etupainoinen.
Ratkaisu: Ratsasta
puolipidätteet läpi, vahdi että pysyy suorana apujen välissä, älä päästä
etupainoiseksi vaan siirrä paino takaosalle.
Ongelma: Siirtymiset
eivät tule heti pyynnöstä vaan vähän myöhässä ja äkkinäisesti ja uusi askellaji
ei tunnu helpolta ratsastaa siirtymisen jälkeen.
Syy: Siirtymisen
valmistelu on puutteellinen, hevonen on etupainoinen ja/tai pohkeen takana.
Ratkaisu: Ratsasta
puolipidätteet läpi, vahdi että pysyy suorana apujen välissä, älä päästä
etupainoiseksi vaan siirrä paino takaosalle.
Ongelma: Kulmassa
varsinkin laukassa hevonen kaatuu sisäpohkeen päälle ja lähtee pohkeesta
kaatumaan ja juoksemaan vaan enemmän eteenpäin.
Syy: Hevosen tasapaino
kulmassa on puutteellinen, ja se korjaa tasapainoaan lisäämällä vauhtia ja
nojaamalla sinne mistä tukea löytyy.
Ratkaisu: Ratsasta
puolipidätteet läpi, vahdi että pysyy suorana apujen välissä, älä päästä
etupainoiseksi vaan siirrä paino takaosalle.
Ongelma: Pysähdyksessä
toinen takajalka jää aina taakse.
Syy: Hevonen ei tule
pysähdykseen tasapainossa vaan apuihin nojaten.
Ratkaisu: Ratsasta
puolipidätteet läpi, vahdi että pysyy suorana apujen välissä, älä päästä
etupainoiseksi vaan siirrä paino takaosalle.
Ongelma: Pohkeenväistöissä
vasemmalle oikea lapa putoaa, asetus ei mene läpi ja takaosa jää jälkeen.
Syy: Hevonen valuu
etupainoiseksi eikä käytä heikompia kohtiaan kunnolla (vtj ei ota kunnolla painoa,
oikea kylki ei kanna).
Ratkaisu: Ratsasta
puolipidätteet läpi, vahdi että pysyy suorana apujen välissä, älä päästä
etupainoiseksi vaan siirrä paino takaosalle.
Ongelma:
Laukkalisäyksistä on välillä vaikea koota takaisin, laukan laatu ja pyörivyys ei säily
vaan meinaa joskus jopa tiputtaa raville.
Syy: Lisäys ei lähde
ylämäkeen vaan hevonen valuu etupainoiseksi, etupainoista on vaikea/mahdoton
koota.
Ratkaisu: Ratsasta
puolipidätteet läpi, vahdi että pysyy suorana apujen välissä, älä päästä
etupainoiseksi vaan siirrä paino takaosalle.
Ongelma: X.
Syy: Y.
Ratkaisu: Ratsasta
puolipidätteet läpi, vahdi että pysyy suorana apujen välissä, älä päästä
etupainoiseksi vaan siirrä paino takaosalle.
Keep it simple, stupid!
torstai 30. lokakuuta 2014
Vielä vietereistä
En ole vieläkään saanut aikaiseksi piirrellä niitä lupaamiani vietereitä, mutta törmäsin artikkeliin missä sivutaan mielestäni melko hyvin tätä ajatusmaailmaa.
Artikkeliin tästä
Artikkeliin tästä
maanantai 17. maaliskuuta 2014
Treenisuunnitelmista (ja backup-suunnitelmista)
Aloin kirjoittaa tätä tekstiä alunperin jo ennen ähky-episodia, mutta sattuneesta syystä sitten viimeistely ja julkaisu venyi vähän pidemmälle. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan?
Kirjoitin viime talvenakin tekstin suunnitelmallisesta harjoittelusta ja Hannan tämäntalvisen teoriapäivän anti innosti samaan tänäkin vuonna. Sisältöä olisi paljon enemmänkin, mutta halusin keskittyä yhteen itselle erityisen tärkeään asiaan, mikä tavallaan jo tämän bloginkin myötä tulee ilmi.
Olen ollut aina sitä ihmistyyppiä, jolla on pakottava tarve kirjoittaa kaikki ylös ja tehdä kaikesta muistiinpanoja. Olin luennoilla aina se, jolta sai täydennettyä vajaat muistiinpanot, ja jonka käsi kramppasi kalvosulkeisten jälkeen kun mitään ei voinut missata. Minulla on tallessa teinivuosien hoitohevosten hoitovihkoja, ja luonnollisesti myös Hupin joka ikinen päivä on tallennettu tarkasti päiväkirjoihin. Välillä tekstiä kertyy parikin sivua yhdeltä päivältä (kisat, kesäkauden valmennukset), välillä on vain rivi tai kaksi, ja välillä lukee vain VP (vapaapäivä). Yleisesti ottaen pyrin kuitenkin kirjaamaan ylös mitä tehtiin, millä intensiteetillä ja miten kauan, miltä hevonen tuntui, ja jos oli jotain erityistä mainitsemisen arvoista. Viime viikkoina Hupin syömiset, juomiset ja ruumiinlämpö on kirjattu melkoisen huolellisesti ylös. Jokaisen päiväkirjan takakannen sisäpuolelle taas on kirjattu kengitykset, madotukset, rokotukset, hieronnat ja muut vastaavat asiat, että ne löytyvät tallilla(kin) tarvittaessa helposti ja nopeasti.
Hyvin äkkiä kävi selväksi, että tallireissun aikana on ihan mahdotonta tallentaa vihkoon esimerkiksi koko valmennustunnin antia, ja siinä kohdin mukaan tuli blogi. Aluksi kirjoitin tätä vain itselleni, "suljettujen ovien takana", ja edelleenkin tämä on ensisijaisesti tarkoitettu itselleni muistiinpanovälineeksi ja analysointipaikaksi. Toki olen iloinen, jos joku jaksaa lukea tekstejä, ja vielä iloisempi jos joku kokee joskus hyötyvänsä niiden sisällöstä. Näiden kahden tärkeimmän tallennuspaikan lisäksi erilaisia treenisuunnitelmia ja yhteenvetoja on ollut kirjattuna kalenteriini milloin milläkin tavalla. Viikkonäkymän vieressä voi olla Hupin viikon ohjelma (tarkkuudella ma: kevyt maasto, ti: jumppa/läpirats, ke: valmennus jne), ja kalenteiden vuosisuunnitelmaan on yleensä kirjattu jotain ihan muuta kuin työasioita. Yhteenvetona siis: jos joku kysyisi mitä Hupin päivään kuului vaikkapa 25.4.2010, minulta menisi noin pari minuuttia löytää tämä.
Kaiken kaikkiaan Hupin asiat on siis kirjattu ylös hyvinkin kattavasti. Ja kuitenkin välillä oli sellainen fiilis että asiat on hukassa, kirjoitettu vääriin paikkoihin ja niin edelleen. Päiväkirja on luonnollisesti aina tallilla, eikä siitä voi kotona tarkistaa mitään. Blogia kirjoitan täysin muistini varassa, kirjoitustahti vaihtelee ja harvemmin kirjaan tänne mitään perus-maastoköpöttelyitä ylös. Työkalenteriin kirjaaminen taas unohtuu monesti, ja muutenkin se on sisällöltään melko ylimalkainen.
Toinen huono puoli näissä on myös se, että ylös tulee laitettua lähinnä se "mitä tuli tehtyä" -osuus. Suuret (ja pienemmät) suunnitelmat ovat lähinnä omassa päässäni, elävät välillä voimakkaastikin muiden menojen mukaan, ja jäävät kyllä myös hävettävän usein kokonaan tekemättä. Kuinka usein itse mietit tallille ajaessasi että "mitäs sitä tänään oikein tekisikään" tai jopa vähän ahdistut tallireissusta "kun en mä oikein tiedä mitä tekisin, pitäis sitä ja pitäis tätä mut ei huvittais"? Itselläni ainakin pätee ratsastukseen hyvin vanha kunnon "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty" -ajatus. Jos kiipeän Hupin selkään selkeän suunnitelman kanssa, treeni onnistuu yleensä selvästi paremmin kuin ilman tavoitetta tai suunnitelmaa. Ja ettei ala kuulostaa liian stressaavalta niin se suunnitelma voi aivan hyvin olla mallia "käyn tekemässä rennon maastokävelyn" tai "nollaan omat ajatukseni hevosen selässä". Pääasia on se, että on joku tavoite. Muuten käy helposti niin, että joko yrittää tehdä sata asiaa samalla kertaa ja turhautuu kun mikään ei onnistu, tai sitten potee ihan turhaan huonoa omaatuntoa siitä kun taaskaan ei saanut mitään järkevää aikaiseksi, vaikka maastolenkin tuloksena oli rentoutunut ratsastaja ja tyytyväinen hevonen. Tavoitteiden asettaminen toimii siis molempiin suuntiin, se sekä potkii sopivasti eteenpäin että antaa mahdollisuuden olla armollinen itselleen.
Ja kun kerran ostos-teeveessäkin kaikkien ongelmien jälkeen esitellään Se Täydellinen Ratkaisu tähän kaikkeen, niin esittelenpä nyt sitten tässäkin, jos nyt en Sitä Yhtä Ja Oikeaa, niin ainakin yhden ihan potentiaalisen vaihtoehdon. Hanna esitteli tuolla teoriapäivässä kaksi erilaista päiväkirjaa, toinen oli suunniteltu ihan tosissaan kilpaileville (kansallisen tason) ratsastajille, ja toinen sitten seura-/aluetasolla kisaaville tai ihan ilman kisaamista harrastaville. Näissä on se kuuluisa Joku Muu ajatellut ja pureskellut valmiiksi sen, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon ja kirjata ylös, niin suunnitelmia tehdessä kuin treenien jälkeenkin.
Kansiossa on alussa paljon hyvää tekstiä ja teoriaa treenaamisesta, kilpailemisesta, aikataulujen ja treeniohjelmien suunnittelusta ja erittäin käytännönläheisellä tasolla. Osa asioista oli samoja, mitä ollaan käyty läpi jo noissa teoriapäivissä, kuten esimerkiksi vuosisuunnitelman rakentaminen ja työ-koti-ratsastus-kolmion realistinen suunnittelu.
Jokaiselle kuukaudelle löytyy yllä kuvassa näkyvä yhden sivun suunnitelma - joka on sitten tarkoitus täyttää etukäteen viikko-pari kerrallaan, eikä jälkikäteen toteutuneen mukaan kuten yllä olevassa kuvassa ;) Jokaiselle päivälle on oma sivunsa mihin on helppo "ruksi ruutuun" -tyylillä kirjata tärkeimmät asiat ja lisäksi sitten tilaa tekstille ja piirroksille.
Lisäksi tuossa on mukana vielä ikään kuin lomakkeiden muotoon tehtyjä kisaraportteja, ja ihan hurjan tärkeänä kohtana eri valmentajien väliseen keskusteluun ja kommunikaatioon suunniteltu pohja. Vaikkei näitä lomakkeita orjallisesti käyttäisikään, niin niistä löytyy hyvin asioita mitä kannattaa ottaa huomioon kun käy useamman eri valmentajan tunneilla.
Ja kaikkien näiden kehujen jälkeen tunnustan heti, että viimeisten kolmen viikon aikana en ole täyttänyt tuohon kansioon sanaakaan. Vaikka kansio selvästi ohjaa myös hevosen terveydentilan päivittäiseen seuraamiseen ja asioiden ylös kirjaamiseen, niin tämä on kuitenkin ensisijaisesti treenipäiväkirja, eikä sairaskertomus. Lauantaina kiipesin kuitenkin taas parin viikon paussin jälkeen Hupin selkään (miten sen silmät loistivatkaan kun se näki satulan!), joten jonkunlainen "paluu arkeen" -suunnitelma olisi varmaan syytä tehdä? Ja mieluiten etukäteen.
--
Jos joku innostuu tästä niin että harkitsee oman tilaamista, niin Hannan nettisivujen kautta löytyy vähän vielä lisää infoa ja tilauslomake :)
Kirjoitin viime talvenakin tekstin suunnitelmallisesta harjoittelusta ja Hannan tämäntalvisen teoriapäivän anti innosti samaan tänäkin vuonna. Sisältöä olisi paljon enemmänkin, mutta halusin keskittyä yhteen itselle erityisen tärkeään asiaan, mikä tavallaan jo tämän bloginkin myötä tulee ilmi.
Olen ollut aina sitä ihmistyyppiä, jolla on pakottava tarve kirjoittaa kaikki ylös ja tehdä kaikesta muistiinpanoja. Olin luennoilla aina se, jolta sai täydennettyä vajaat muistiinpanot, ja jonka käsi kramppasi kalvosulkeisten jälkeen kun mitään ei voinut missata. Minulla on tallessa teinivuosien hoitohevosten hoitovihkoja, ja luonnollisesti myös Hupin joka ikinen päivä on tallennettu tarkasti päiväkirjoihin. Välillä tekstiä kertyy parikin sivua yhdeltä päivältä (kisat, kesäkauden valmennukset), välillä on vain rivi tai kaksi, ja välillä lukee vain VP (vapaapäivä). Yleisesti ottaen pyrin kuitenkin kirjaamaan ylös mitä tehtiin, millä intensiteetillä ja miten kauan, miltä hevonen tuntui, ja jos oli jotain erityistä mainitsemisen arvoista. Viime viikkoina Hupin syömiset, juomiset ja ruumiinlämpö on kirjattu melkoisen huolellisesti ylös. Jokaisen päiväkirjan takakannen sisäpuolelle taas on kirjattu kengitykset, madotukset, rokotukset, hieronnat ja muut vastaavat asiat, että ne löytyvät tallilla(kin) tarvittaessa helposti ja nopeasti.
Pari viimeisintä täyttynyttä päiväkirjaa. Kovakantinen kierresidottu kirja on ihan paras tallikäytössä.
Kestää kolhuja, toimii kirjoitusalustana ja kierteeseen saa kynän talteen,
Merkintöjä muutaman vuoden takaa. Vertailun vuoksi blogipostaus samoista kisoista.
Hyvin äkkiä kävi selväksi, että tallireissun aikana on ihan mahdotonta tallentaa vihkoon esimerkiksi koko valmennustunnin antia, ja siinä kohdin mukaan tuli blogi. Aluksi kirjoitin tätä vain itselleni, "suljettujen ovien takana", ja edelleenkin tämä on ensisijaisesti tarkoitettu itselleni muistiinpanovälineeksi ja analysointipaikaksi. Toki olen iloinen, jos joku jaksaa lukea tekstejä, ja vielä iloisempi jos joku kokee joskus hyötyvänsä niiden sisällöstä. Näiden kahden tärkeimmän tallennuspaikan lisäksi erilaisia treenisuunnitelmia ja yhteenvetoja on ollut kirjattuna kalenteriini milloin milläkin tavalla. Viikkonäkymän vieressä voi olla Hupin viikon ohjelma (tarkkuudella ma: kevyt maasto, ti: jumppa/läpirats, ke: valmennus jne), ja kalenteiden vuosisuunnitelmaan on yleensä kirjattu jotain ihan muuta kuin työasioita. Yhteenvetona siis: jos joku kysyisi mitä Hupin päivään kuului vaikkapa 25.4.2010, minulta menisi noin pari minuuttia löytää tämä.
Kalenterin vuosinäkymä, missä lyhyesti koodattuna treenin tyyppi, intensiteetti, kesto, ja fiilis.
Kaiken kaikkiaan Hupin asiat on siis kirjattu ylös hyvinkin kattavasti. Ja kuitenkin välillä oli sellainen fiilis että asiat on hukassa, kirjoitettu vääriin paikkoihin ja niin edelleen. Päiväkirja on luonnollisesti aina tallilla, eikä siitä voi kotona tarkistaa mitään. Blogia kirjoitan täysin muistini varassa, kirjoitustahti vaihtelee ja harvemmin kirjaan tänne mitään perus-maastoköpöttelyitä ylös. Työkalenteriin kirjaaminen taas unohtuu monesti, ja muutenkin se on sisällöltään melko ylimalkainen.
Toinen huono puoli näissä on myös se, että ylös tulee laitettua lähinnä se "mitä tuli tehtyä" -osuus. Suuret (ja pienemmät) suunnitelmat ovat lähinnä omassa päässäni, elävät välillä voimakkaastikin muiden menojen mukaan, ja jäävät kyllä myös hävettävän usein kokonaan tekemättä. Kuinka usein itse mietit tallille ajaessasi että "mitäs sitä tänään oikein tekisikään" tai jopa vähän ahdistut tallireissusta "kun en mä oikein tiedä mitä tekisin, pitäis sitä ja pitäis tätä mut ei huvittais"? Itselläni ainakin pätee ratsastukseen hyvin vanha kunnon "hyvin suunniteltu on puoliksi tehty" -ajatus. Jos kiipeän Hupin selkään selkeän suunnitelman kanssa, treeni onnistuu yleensä selvästi paremmin kuin ilman tavoitetta tai suunnitelmaa. Ja ettei ala kuulostaa liian stressaavalta niin se suunnitelma voi aivan hyvin olla mallia "käyn tekemässä rennon maastokävelyn" tai "nollaan omat ajatukseni hevosen selässä". Pääasia on se, että on joku tavoite. Muuten käy helposti niin, että joko yrittää tehdä sata asiaa samalla kertaa ja turhautuu kun mikään ei onnistu, tai sitten potee ihan turhaan huonoa omaatuntoa siitä kun taaskaan ei saanut mitään järkevää aikaiseksi, vaikka maastolenkin tuloksena oli rentoutunut ratsastaja ja tyytyväinen hevonen. Tavoitteiden asettaminen toimii siis molempiin suuntiin, se sekä potkii sopivasti eteenpäin että antaa mahdollisuuden olla armollinen itselleen.
Ja kun kerran ostos-teeveessäkin kaikkien ongelmien jälkeen esitellään Se Täydellinen Ratkaisu tähän kaikkeen, niin esittelenpä nyt sitten tässäkin, jos nyt en Sitä Yhtä Ja Oikeaa, niin ainakin yhden ihan potentiaalisen vaihtoehdon. Hanna esitteli tuolla teoriapäivässä kaksi erilaista päiväkirjaa, toinen oli suunniteltu ihan tosissaan kilpaileville (kansallisen tason) ratsastajille, ja toinen sitten seura-/aluetasolla kisaaville tai ihan ilman kisaamista harrastaville. Näissä on se kuuluisa Joku Muu ajatellut ja pureskellut valmiiksi sen, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon ja kirjata ylös, niin suunnitelmia tehdessä kuin treenien jälkeenkin.
Harrasteratsastajan päiväkirja.
Kuukausinäkymä. Teoriapäivä-merkintä paljastaa tosin, että täytin tämän jälkikäteen enkä suunnitelmana ;)
Kansiossa on alussa paljon hyvää tekstiä ja teoriaa treenaamisesta, kilpailemisesta, aikataulujen ja treeniohjelmien suunnittelusta ja erittäin käytännönläheisellä tasolla. Osa asioista oli samoja, mitä ollaan käyty läpi jo noissa teoriapäivissä, kuten esimerkiksi vuosisuunnitelman rakentaminen ja työ-koti-ratsastus-kolmion realistinen suunnittelu.
Jokaiselle kuukaudelle löytyy yllä kuvassa näkyvä yhden sivun suunnitelma - joka on sitten tarkoitus täyttää etukäteen viikko-pari kerrallaan, eikä jälkikäteen toteutuneen mukaan kuten yllä olevassa kuvassa ;) Jokaiselle päivälle on oma sivunsa mihin on helppo "ruksi ruutuun" -tyylillä kirjata tärkeimmät asiat ja lisäksi sitten tilaa tekstille ja piirroksille.
Lisäksi tuossa on mukana vielä ikään kuin lomakkeiden muotoon tehtyjä kisaraportteja, ja ihan hurjan tärkeänä kohtana eri valmentajien väliseen keskusteluun ja kommunikaatioon suunniteltu pohja. Vaikkei näitä lomakkeita orjallisesti käyttäisikään, niin niistä löytyy hyvin asioita mitä kannattaa ottaa huomioon kun käy useamman eri valmentajan tunneilla.
Ja kaikkien näiden kehujen jälkeen tunnustan heti, että viimeisten kolmen viikon aikana en ole täyttänyt tuohon kansioon sanaakaan. Vaikka kansio selvästi ohjaa myös hevosen terveydentilan päivittäiseen seuraamiseen ja asioiden ylös kirjaamiseen, niin tämä on kuitenkin ensisijaisesti treenipäiväkirja, eikä sairaskertomus. Lauantaina kiipesin kuitenkin taas parin viikon paussin jälkeen Hupin selkään (miten sen silmät loistivatkaan kun se näki satulan!), joten jonkunlainen "paluu arkeen" -suunnitelma olisi varmaan syytä tehdä? Ja mieluiten etukäteen.
--
Jos joku innostuu tästä niin että harkitsee oman tilaamista, niin Hannan nettisivujen kautta löytyy vähän vielä lisää infoa ja tilauslomake :)
lauantai 26. tammikuuta 2013
Suunnitelmallista harjoittelua
Ratsastusseurani järjesti parin muun seuran kanssa seuravalmennettaville teorialuennon suunnitelmallisesta valmentautumisesta, jossa puhumassa oli seuravalmennuksista vastaava ja omana "kotivalmentajanakin" toimiva Hanna Heiskanen. Muistiinpanot jäivät tekemättä paperille, mutta sen sijaan kasasin mielestäni tärkeimmät ajatukset tänne muidenkin luettavaksi. Iso osa asiasta oli tuttua ja itsestäänselvää (ja osaltaan vahvisti sitä tunnetta että oikealla tiellä ollaan), mutta paljon tuli myös uusia hyviä ajatuksia.
Jaottelin megapitkän tekstin muutaman väliotsikon alle. Kaikki keskustelu, ajatukset, kommentit, ideat, omat toteutustavat jne otetaan ilolla vastaan.
Suunnitelmallisuus
Tavoitteellisen treenaamisen ehkä tärkein osa on suunnitelmallisuus. Vuosi voidaan jakaa neljään erimittaiseen osaan: lepokausi, peruskuntokausi, lajiharjoitekausi ja kisakausi. Meidän kohdalla peruskuntokausi ajoittui ainakin tänä vuonna syksyyn kuten varmaan monella muullakin, lepojaksoja pidetään hevosen niitä kaivatessa, ja pidempi paussi talvella joulun ja tammikuulle ajoitetun rokotuksen yhteydessä, sen jälkeen aletaan tehdä enemmän lajitreeniä, ja keväästä kesään sitten toivottavasti päästään kisaradoillekin.
On paljon helpompi itsekin seurata edistymistään, kun asettaa itselleen ja kehittymiselleen konkreettisia tavoitteita. Pitkän tähtäimen suunnitelma kannattaa aina myös jakaa pienempiin osiin, että hahmottaisi paremmin mitä kaikkea sen ison tavoitteen saavuttaminen oikeastaan tarkoittaakaan. Meillä tavoitteena seuraavan kisakauden aikana on nostaa ja vakiinnuttaa aluetason HeA-tulokset 60% paremmalle puolelle, ja tämän onnistuessa mahdollisesti napata myös ensimmäinen HeA-sijoitus. Tämä on siis se pitkän tähtäimen suunnitelma, joka asetettiin viime kauden jälkeen. Kun tätä sitten lähtee purkamaan osiin, niin vaaditaan ainakin hevoselle paljon lisää voimaa takaosaan, lisää notkeutta ja lisää reaktionopeutta, ja toisaalta ratsastajalle parempaa ja tarkempaa oman kehon hallintaa, parempaa kuntoa ja ehkä vähän vähemmän painoa.
Uuden asian harjoittelu tai muun vastaavan tavoitteen saavuttaminen vaatii keskimäärin vähintään kolme harjoituskertaa viikossa, 3-6 viikon ajan. Hupin osalta lähdettiin liikkeelle syyskuussa heti kisakauden jälkeen teemalla "Operaatio isompi moottori". Takaosaan rakennettiin voimaa ja kantokykyä kavalettiharjoituksilla, mäkitreenillä ja kokoamista vaativilla tehtävillä, ja treenit jaksotettiin sopivasti lepopäivien kanssa. Noin kuukauden tehojakson jälkeen Hupi sai pitää vähän kevyemmän viikon, jota seurasi taas jakso, missä treenattiin enemmän notkeutta ja yritettiin siirtää voimatreenin tuloksia kouluratsastukseenkin. Joulun paikkeilla oli vähän sellainen "tehdään mitä halutaan" -kuukausi, jonka aikana kyllä tehtiin paljon järkeviäkin asioita, mutta lopulta hyvin vähän mitään maneesin tai edes kentän aitojen sisäpuolella, ainakaan satulan kanssa. Nyt Hupi viettää venähtänyttä rokotuslomaansa, mutta heti kun hevosen terveys sallii, niin treeni jatkuu. Seuraavaksi koitetaan käydä läpi helpon aan asioita, hioa hyvät vielä paremmiksi ja epävarmat vähän varmemmiksi. Entäs kuski sitten? Yrittää ainakin jatkaa hyvin alkuun päässyttä mutta väitöksen ja orastavan flunssan takia lopahtanutta lenkkeilyharrastustaan, ja käy ahkerasti ratsastusseuran järjestämällä pilates-kurssilla.
Kokonaisvaltaisuus
Tavoitteellinen (harraste)kilparatsastus vaatii muutakin kuin itse ratsastusta. Tunnin treeni on alle 5% vuorokaudesta, ja tunnin treenistä taas tehokasta harjoittelua voi olla alle puolet. Kaikki muu 95% vaikuttaa uskomattoman paljon siihen, miten tehokkaasti tuon jäljelle jäävän viiden prosentin treeniajan saa käytettyä hyödyksi. Onko hevonen kaikin puolin terve, lihaksistoltaan kunnossa (hieronta), onko hevonen avuilla (läpiratsastus), miten treeniin on valmistauduttu (edellinen päivä, verryttely)? Ja toisaalta taas onko ratsastajan kroppa kunnossa (lihashuolto), jaksaako ratsastaja keskittyä ja onko oikeasti ajatuksella mukana (yöunet, stressitaso, muu elämä)?
Hyvä suunnitelma auttaa tekemään hyvän treenin. Yritän suunnitella viikko-ohjelman sen mukaan miten valmennuksia tai kisakaudella kisoja on, että siihen mahtuu myös maastoilua, mutta että hevonen olisi pari päivää ennen h-hetkeä kunnolla läpiratsastettu, ja päivää ennen kevyesti jumpattu. Valmennukset pyrin sopimaan siten, että ehdin venytellä kunnolla (jopa puolisen tuntia) ennen tallille lähtöä - useammasta paikasta rikkinäinen kroppani vaatii tämän että pystyy toimimaan hevosen selässä. Samoin kisapäivinä sovitan johonkin väliin sen venyttelyyn tarvittavan ajan, vaikka sitten yöunieni kustannuksella.
Oheisharjoittelu
Luennolla käytiin läpi SRL:n sivuilta löytyvää ratsastuksen lajianalyysiä ( http://www.ratsastus.fi -> materiaalisalkku -> muuta). Kävimme läpi analyysistä löytyviä lajissa tarvittavia ominaisuuksia (4.3 Ratsastuksen taito-ominaisuudet) ja sitä, miten näitä ominaisuuksia voi kehittää muualla kuin ratsastuksessa. Tällaisia ominaisuuksia ovat siis mm. tasapaino, ennakointi, reaktiokyky, sopeutuminen ja mukautuminen ja rytmitaju. Ideoita tuli kymmenittäin, mutta seuraavassa muutama mistä tunnistin itseni.
- Maasta käsin työskentely. Olen aina pitänyt tärkeänä sitä, että hevonen toimii myös maasta käsin. Yleensä tämä tulee kaiken muun ohessa, mutta välillä maasta käsin työskentely on ihan päivän pääteemanakin (pari kuvausta täällä ja täällä).
- Ratsastajan (lihas)kunnon kehittäminen. Ne lenkkeily ja pilates tulivat mukaan kuvioihin kyllä tasan tarkkaan ja nimenomaan ratsastuksen vuoksi. Muita hyviä lajeja ovat varmasti esimerkiksi pallopelit (reaktiokyky), laskettelu (tasapaino) ja aerobic (rytmitaju).
- Mielikuvaharjoittelu. Kuka tunnustaa ratsastavansa koulurataa tylsässä työpalaverissa tai luennolla? Jonkun blogiin tästä kirjoitin jo pitkän kommentinkin mutta enpäs löydä enää. Minulla on tapana ratsastaa kisarata läpi pääni sisällä varmasti kymmeniä kertoja ennen kisaa. Mietin joka kohdassa miltä sen pitäisi tuntua, mitä siinä voi mennä pieleen ja miten asian tarvittaessa korjaan. Elän jopa niin vahvasti mielikuvassani mukana, että jos olen jättänyt venyttelemättä ja kropastani vino, niin se mielikuvitusratsu reagoi tähän ja kulkee myös vinossa - ja kun venyttelen niin mielikuvitusratsukin toimii taas. Uskomattoman tehokasta.
Jaottelin megapitkän tekstin muutaman väliotsikon alle. Kaikki keskustelu, ajatukset, kommentit, ideat, omat toteutustavat jne otetaan ilolla vastaan.
Suunnitelmallisuus
Tavoitteellisen treenaamisen ehkä tärkein osa on suunnitelmallisuus. Vuosi voidaan jakaa neljään erimittaiseen osaan: lepokausi, peruskuntokausi, lajiharjoitekausi ja kisakausi. Meidän kohdalla peruskuntokausi ajoittui ainakin tänä vuonna syksyyn kuten varmaan monella muullakin, lepojaksoja pidetään hevosen niitä kaivatessa, ja pidempi paussi talvella joulun ja tammikuulle ajoitetun rokotuksen yhteydessä, sen jälkeen aletaan tehdä enemmän lajitreeniä, ja keväästä kesään sitten toivottavasti päästään kisaradoillekin.
On paljon helpompi itsekin seurata edistymistään, kun asettaa itselleen ja kehittymiselleen konkreettisia tavoitteita. Pitkän tähtäimen suunnitelma kannattaa aina myös jakaa pienempiin osiin, että hahmottaisi paremmin mitä kaikkea sen ison tavoitteen saavuttaminen oikeastaan tarkoittaakaan. Meillä tavoitteena seuraavan kisakauden aikana on nostaa ja vakiinnuttaa aluetason HeA-tulokset 60% paremmalle puolelle, ja tämän onnistuessa mahdollisesti napata myös ensimmäinen HeA-sijoitus. Tämä on siis se pitkän tähtäimen suunnitelma, joka asetettiin viime kauden jälkeen. Kun tätä sitten lähtee purkamaan osiin, niin vaaditaan ainakin hevoselle paljon lisää voimaa takaosaan, lisää notkeutta ja lisää reaktionopeutta, ja toisaalta ratsastajalle parempaa ja tarkempaa oman kehon hallintaa, parempaa kuntoa ja ehkä vähän vähemmän painoa.
Uuden asian harjoittelu tai muun vastaavan tavoitteen saavuttaminen vaatii keskimäärin vähintään kolme harjoituskertaa viikossa, 3-6 viikon ajan. Hupin osalta lähdettiin liikkeelle syyskuussa heti kisakauden jälkeen teemalla "Operaatio isompi moottori". Takaosaan rakennettiin voimaa ja kantokykyä kavalettiharjoituksilla, mäkitreenillä ja kokoamista vaativilla tehtävillä, ja treenit jaksotettiin sopivasti lepopäivien kanssa. Noin kuukauden tehojakson jälkeen Hupi sai pitää vähän kevyemmän viikon, jota seurasi taas jakso, missä treenattiin enemmän notkeutta ja yritettiin siirtää voimatreenin tuloksia kouluratsastukseenkin. Joulun paikkeilla oli vähän sellainen "tehdään mitä halutaan" -kuukausi, jonka aikana kyllä tehtiin paljon järkeviäkin asioita, mutta lopulta hyvin vähän mitään maneesin tai edes kentän aitojen sisäpuolella, ainakaan satulan kanssa. Nyt Hupi viettää venähtänyttä rokotuslomaansa, mutta heti kun hevosen terveys sallii, niin treeni jatkuu. Seuraavaksi koitetaan käydä läpi helpon aan asioita, hioa hyvät vielä paremmiksi ja epävarmat vähän varmemmiksi. Entäs kuski sitten? Yrittää ainakin jatkaa hyvin alkuun päässyttä mutta väitöksen ja orastavan flunssan takia lopahtanutta lenkkeilyharrastustaan, ja käy ahkerasti ratsastusseuran järjestämällä pilates-kurssilla.
Kokonaisvaltaisuus
Tavoitteellinen (harraste)kilparatsastus vaatii muutakin kuin itse ratsastusta. Tunnin treeni on alle 5% vuorokaudesta, ja tunnin treenistä taas tehokasta harjoittelua voi olla alle puolet. Kaikki muu 95% vaikuttaa uskomattoman paljon siihen, miten tehokkaasti tuon jäljelle jäävän viiden prosentin treeniajan saa käytettyä hyödyksi. Onko hevonen kaikin puolin terve, lihaksistoltaan kunnossa (hieronta), onko hevonen avuilla (läpiratsastus), miten treeniin on valmistauduttu (edellinen päivä, verryttely)? Ja toisaalta taas onko ratsastajan kroppa kunnossa (lihashuolto), jaksaako ratsastaja keskittyä ja onko oikeasti ajatuksella mukana (yöunet, stressitaso, muu elämä)?
Hyvä suunnitelma auttaa tekemään hyvän treenin. Yritän suunnitella viikko-ohjelman sen mukaan miten valmennuksia tai kisakaudella kisoja on, että siihen mahtuu myös maastoilua, mutta että hevonen olisi pari päivää ennen h-hetkeä kunnolla läpiratsastettu, ja päivää ennen kevyesti jumpattu. Valmennukset pyrin sopimaan siten, että ehdin venytellä kunnolla (jopa puolisen tuntia) ennen tallille lähtöä - useammasta paikasta rikkinäinen kroppani vaatii tämän että pystyy toimimaan hevosen selässä. Samoin kisapäivinä sovitan johonkin väliin sen venyttelyyn tarvittavan ajan, vaikka sitten yöunieni kustannuksella.
Oheisharjoittelu
Luennolla käytiin läpi SRL:n sivuilta löytyvää ratsastuksen lajianalyysiä ( http://www.ratsastus.fi -> materiaalisalkku -> muuta). Kävimme läpi analyysistä löytyviä lajissa tarvittavia ominaisuuksia (4.3 Ratsastuksen taito-ominaisuudet) ja sitä, miten näitä ominaisuuksia voi kehittää muualla kuin ratsastuksessa. Tällaisia ominaisuuksia ovat siis mm. tasapaino, ennakointi, reaktiokyky, sopeutuminen ja mukautuminen ja rytmitaju. Ideoita tuli kymmenittäin, mutta seuraavassa muutama mistä tunnistin itseni.
- Maasta käsin työskentely. Olen aina pitänyt tärkeänä sitä, että hevonen toimii myös maasta käsin. Yleensä tämä tulee kaiken muun ohessa, mutta välillä maasta käsin työskentely on ihan päivän pääteemanakin (pari kuvausta täällä ja täällä).
- Ratsastajan (lihas)kunnon kehittäminen. Ne lenkkeily ja pilates tulivat mukaan kuvioihin kyllä tasan tarkkaan ja nimenomaan ratsastuksen vuoksi. Muita hyviä lajeja ovat varmasti esimerkiksi pallopelit (reaktiokyky), laskettelu (tasapaino) ja aerobic (rytmitaju).
- Mielikuvaharjoittelu. Kuka tunnustaa ratsastavansa koulurataa tylsässä työpalaverissa tai luennolla? Jonkun blogiin tästä kirjoitin jo pitkän kommentinkin mutta enpäs löydä enää. Minulla on tapana ratsastaa kisarata läpi pääni sisällä varmasti kymmeniä kertoja ennen kisaa. Mietin joka kohdassa miltä sen pitäisi tuntua, mitä siinä voi mennä pieleen ja miten asian tarvittaessa korjaan. Elän jopa niin vahvasti mielikuvassani mukana, että jos olen jättänyt venyttelemättä ja kropastani vino, niin se mielikuvitusratsu reagoi tähän ja kulkee myös vinossa - ja kun venyttelen niin mielikuvitusratsukin toimii taas. Uskomattoman tehokasta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)