... perse edellä maahan.
Ensin me mentiin yhteen suuntaan ja sitten yhtäkkiä mentiinkin kahteen suuntaan. Hevonen takavasemmalle ja kuski alas. Perse edellä alas. Auts.
Sairaslomalta palaileva Hupi on ollut paitsi kiva ja innokas ratsastettava niin myös Erittäin Vireä ja Valpas. Tänään Hupi kohtasi ylitsepääsemättömän pelottavan hirviön. Kentän laidalla oli tyttö ja tytöllä polkupyörä. Ja siitä se juttu (eikun siis hevonen) sitten lähti...
Mutta sanottakoon että tämän astetta erikoisemman alkuverryttelyn jälkeen se aika kun mentiin taas samaan suuntaan oli yhtä nautintoa. Toisin kuin ensi yö ja huominen, burana ja mobilat lienevät parhaat kaverini lähitulevaisuudessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti