Piti alunperin pitää tänään Hupilla vapaapäivä, mutta koska tuo mystinen jumi (l)aukesi eilen, niin katsoin parhaaksi käydä tänään testaamassa, että miltä liikkuminen vaikuttaa. Lähinnä siis sitä, onko jumi palannut vai onko edelleen paikat yhtä hyvin vetreinä kuin eilen lopettaessa.
Eikä kyllä ollut mistään jumeista tai vastaavista merkkiäkään. Hupi oli ihan mielettömällä asenteella liikkeellä, ja tuntui alusta alkaen joka suuntaan notkealta. Kun keräilin ohjia käsiin, niin hevonen suorastaan kysyi, että "mitäs saisi tänään olla", ja kaikki pyytämäni tuli kuin napista painamalla. Puoli tuntia tehtiin hommia, ja kun siinä ajassa ehdin tsekata askellajit läpi sekä tehdä taivutukset kaikkiin mahdollisiin suuntiin ilman yhtään (hevosesta johtuvaa) ongelmaa, niin katsoin parhaaksi taputtaa hevosta ja lopettaa. Talliin palasi leveästi hymyilevä ratsastaja ja itseensä hyvin tyytyväisen oloinen hevonen, jonka koko olemus tuntui sanovan "kylläpä minä olinkin taitava tänään".
Lämmintä melassivettä ja vähän heinää nenän eteen, hevonen takaisin tarhaan, ja koko tallireissun sohvalta sohvalle -aika jäi alta kahden tunnin. Suoritus sekin ;)
Tuota voisi kutsua täydelliseksi päiväksi :)
VastaaPoista