Frank Baines, rakkaani

Kuten ehkä joku on saattanut jossain kohtaa jo pistää merkille, meillä ei ole ollut koulusatulaa vaan tähän asti ollaan menty Sydneyn yleispenkillä. Sydneyn pienten istuvuusongelmien ja parantuneen rahatilanteen innoittamana päädyin lopulta tilaamaan satula-auton, ajatuksena löytää vihdoin kunnollinen koulupenkki. Kerrankin oli satulakaupoilla sellainen tilanne ettei joutunut kuvailemaan tarpeitaan "sopivin tällä pienellä budjetilla", vaan uskoin oikeasti että nyt pystyn ostamaan sen mikä ihan oikeasti parhaiten istuu. Pieni toive toki oli, että sopiva löytyisi sellaiseen hintaan, että tuon Sydneynkin pystyisin pitämään, se ei kuitenkaan missään nimessä ole niin epäsopiva etteikö sitä voisi satunnaisesti esim. hyppäämiseen käyttää.

Mutta lopultahan homma meni sitten niin, että jouduin perumaan sen satula-auton. Joskus asiat loksahtelevat niin täydellisesti kohdalleen, että kaverilla on satula myynnissä ja se satula sopii sekä hevosen selkään, omalle takapuolelle ja vielä lompakollekin. En ole ennen uskaltanut ostaa satulaa muuta kuin satula-autosta ja sovittajan avustuksella, mutta kun vähitellen ehkä jotain jo osaan katsoa itsekin, ja kaverilla on myös jonkun verran kokemusta ja näkemystä, niin lopulta kaupat tehtiin ilman välikäsiä. Viikonlopun yli sain kokeilla satulaa, ja lopulta suurin vaikuttava tekijä ostopäätökseen oli itse hevonen. Sen "kroonisesti" oikealta puolen jumittava selkä (vanha lihasvamma) oli viikonlopun jälkeen parempi kuin ikinä-koskaan-milloinkaan aiemmin, ja se muutenkin selkeästi piti satulasta. Itse olin aluksi vähän epäileväinen istuimen lievän kuppimaisuuden suhteen, kun oma rikkinäinen selkä ja vielä rikkinäisemmät lonkat eivät kestä kovin "lukitsevaa" istuinta. Tuon viikonlopun aikana istuin kuitenkin niin hirvittävät määrät harjoitusravia, että jos selkä olisi satulasta oireillut, niin se olisi sen tuona aikana tehnyt. Ja mallistaan huolimatta istuin ei oikeastaan lukitse mihinkään asentoon, se kyllä lempeästi ohjaa oikeaan suuntaan, mutta sallii kuitenkin riittävän liikkeen joka suunnassa.

Ja niin perheeseen muutti uusi jäsen, Frank Baines Reflex. Mies hieman kummasteli tämän postauksen otsikon tapaista facebook-päivitystäni mutta oli sitten laskenut 1+1 yhteen ihan oikein. Allekirjoittanut taas on vielä hiukan hukassa sen suhteen, että mihin yksisiipisessä satulassa laitetaan huovan lenkit kiinni. Tähän asti olen vaan pujottanut ne siiven alle, siiven ja alla olevan "pikkusiiven" väliin, ja kun penkki istuu niin huopakin pysyy kyllä millilleen paikoillaan vaikkei varsinaisesti ole missään kiinni.

Ja niin, se satula-auto. Se sai sattuman kautta toisesta kaveristani vielä paremman asiakkaan itseni tilalle, kun yhden sijaan hänellä useampikin hevonen oli vailla uutta satulaa. Win-win joka suuntaan.