Pohjanoteeraus

Piti lähteä Orivedelle paikkaamaan Janakkalan huono HeB:3. Piti ratsastaa paremmin, tehdä parempi rata ja saada parempi tulos. Piti joo.

Jo verkassa oli vähän sellainen fiilis että ei toimi tänään, vaikka kotona ennen lähtöä juoksuttaessa Hupi oli oikein mainion oloinen. Nyt se oli hidas pohkeelle ja jäykkä kyljistään. Tein verkassa ensin kevyessä ravissa ja reippaassa laukassa töitä ajatuksella eteen-eteen-eteen, väliin vähän kävelyä pitkin ohjin, ja sen jälkeen tarkoitus tehdä vielä vähän siirtymisiä, herkistää hevonen pohkeelle ja löytää hyvä ratavire. Kaksi ensimmäistä osiota vielä meni suht suunnitelman mukaan mutta kun keräsin narut uudelleen käsiin niin Hupi oli nukahtanut ihan täysin. Energia puuttui tyystin ja hevonen oli ihan kuuro pohkeelle - huippufiiliksillä radalle siis.

Rataa kiertäessä Hupi löysi vielä kouluaidoista ja kukkapuskista miljoona mörköä, ja soppa oli valmis. Tuomarin pillin soidessa alla oli aitoja poikittaen kyttäävä ja pohkeen takana kädellä roikkuva "ratsu" ja radasta tuli kyllä juuri sitä mitä kuvitella saattaa. Kyttäävää hevosta pystyn vielä radalla jossain määrin korjaamaan (siperia on opettanut) mutta kyttäävälle ja jarruttavalle en osannut kyllä mitään enää tehdä. Räpiköitiin rata läpi yhdellä rikolla (joka kyllä oli kuitenkin enemmän kuskin kuin hevosen moka), ja kerättiin räpiköinnistä huimat 58,9%. Ei lapsille kerrottavaa. Video tulee joskus kun saan sen koneelle siirrettyä. Jostain syystä ei juuri ole kiirettä ollut.

Kotimatkalla mietittiin, että mistä ihmeestä tällainen totaalihyytyminen oikein voi tulla. Janakkalakin oli vähän nihkeää, mutta silloin oli helle ja pidempi kuljetusmatka. Nyt keli oli ihan siedettävä, eikä toisaalta kotona treenatessa ihan tällaista nihkeyttä sentään ole ollut. Ja kotona Hupi sitten kertoi ihan itse ongelman syyn juomalla ensin reilun 15 litraa kaivovettä (hevonen, joka ratsastuksen jälkeen ei koskaan suostu koskemaankaan muuhun kuin melassiveteensä) ja heti perään toisen samanlaisen ämpärillisen melassivettä. Pienen kelailun jälkeen todettiin, että koko edellispäivä oltiin poltettu porukalla roskia tynnyreissä laidunten edessä. Vaikka lauma hengasi ihan rauhassa laitumen etuosan tarhassa, ja vaikka kaikkien hevosten nähtiin juovan, niin paikka oli normaalia kuumempi, ja vesiastia lähes roihujen vieressä. Kuuma keli, vähän pelottava juomapaikka ja mahdollisesti savunmakuinen vesi - siinähän sitä sitten ollaan. No, ensi kerralla ehkä tietää.