Hajatelmia eilisestä valmennuksesta

Niin se vaan menee, että paluu ihan perusasioihin on se varmin lääke ongelmiin. Miksi se vaan on niin pirun vaikeaa toteuttaa "kiireessä"? Mikä ihme saa ihmisen ajattelemaan verkassa että "mun pitäis kyllä laukata jo" kun alemmat palaset eivät vielä ole paikoillaan? Arvatkaa onko sen jälkeen mikään paikoillaan.

Kymmenisen minuuttia meni Hannalla palauttaa meidät takaisin ruotuun. Kymmenen minuuttia käyntityöskentelyä. Miksi se on niin vaikeaa malttaa toteuttaa yksin ratsastaessa? Kuka haluaa ostaa yhden kaikki-mulle-heti-tänne-nyt-asenteen, myydään tarpeettomana.

Muutama haja-ajatus ja tehtävä auki kirjoitettuna, lähinnä omaksi muistiinpanoksi mutta aina toki on kiva jos joku muukin saa jotain irti.

Käyntiväistöt pitkille diagonaaleille
Aseta ensin väistön suuntaan, pidä ulkolapa hallussa, pyydä tässä mahdollisimman hitaaseen käyntiin ja odottamaan. Kun malttaa, vaihda asetus väistöstä pois ja pyydä samalla venymään pidemmälle niskalle mutta säilytä maltillinen tahti. Askel voi venyä, kunhan tahti, rentous tai keveys ei kärsi ja ylälinja venyy rehellisesti.

Pysähdykset ravista radan poikki
Nämä olisi tarkoitus siirtää muillekin linjoille, mutta radan poikki tehdessä edessä oleva seinä toimii vähän jarruna, ja tarvittaessa sitä voi hyödyntää ihan oikeanakin jarruna ruman pidätteen sijaan. Tehtävä terävöitti hyvin Hupia rikkomatta edellisessä tehtävässä löydettyä rentoutta. Kokoa ravia riittävästi ennen pysähdystä, napakka istunta, tehokkaat vatsalihakset, raippa pepun päällä opastaa takaosaa niiaamaan (ja nimenomaan päällä, ei sivulla ettei heitä takaosaa sivuun). Liikkeelle lähtiessä terävä pohje ja tarvittaessa kevyt muistutus raipalla, että ponnistaa ekasta askeleesta alkaen. Ei saa silti venyä pitkäksi (ajatuksella ponnistus riittävästi myös ylös, ei pelkästään eteen) vaan täytyy kantaa rehellisesti itse. Uskalla myödätä ekassa raviaskeleessa ja tsekata ettet kanna ohjalla. Jos roikkuu ohjilla, korjaa. Älä peittele ja paikkaa hevosen virhettä vaan korjaa se.

Vastalaukassa 12m voltteja
Huhheijaa. Totuuden nimissä on pakko sanoa että 12 metriä oli hetkittäin vähän venyvä käsite. Laukka kantoi hyvin suoralla ja loivissa kaarteissa, voltilla uskalla olla auttamatta enempää, vaan ole kevyt, pidä paino (liioitellun) takana anna hevosen ponnistaa itse. Jos tunnet että meinaa rikkoa, korjaa rohkeasti ja kehu paljon hyvästä korjauksesta. Tuli pari ihan superhienoa ja vahvaa ponnistusta melkein-rikosta takaisin laukkaan, ja vielä vastalaukka säilyttäen kun olin kerrankin nopea pohkeen ja raipan kanssa. Jos ehtii rikkoa kun ponnistusvoima ei riitä, älä hätistä (valmiiksi hätäistä hevosta) vaan hae ensin hitaaseen raviin ja matalaan muotoon, ja nosta uusi laukka vasta kun odottaa.

Myötälaukassa eteen-alas
Vastalaukasta käännettiin lopuksi vielä isolle ympyrälle myötälaukkaan. Vastalaukkatehtävien jäljiltä molemmat kyljet kantoivat hyvin, ja koko hevonen tuntui jotenkin tiiviimmältä. Tässä laukassa pyydä venymään pidemmälle kaulalle mutta pidä pohje tiiviinä lähellä ja huolehdi että säkä pysyy edelleen ylhäällä vaikka ylälinja venyy. Kun venyttää niin pyydä vähän isompaa laukkaa ja edelleen venytystä. Tarvittaessa kevyt kosketus raipalla pepun päälle jos pohje ei riitä säilyttämään / kasvattamaan energiaa. Muista pitää ulkokylki hallinnassa.

Avo- ja sulkutaivutuksia
Samalla ajatuksella kuin viimeksi mutta aavistuksen pidemmillä pätkillä sulkutaivutusta. Sekä hevosen että kuskin keskittyminen alkoi vähän herpaantua tässä. Molemmissa suunnissa oma paino valuu liiaksi oikealle taakse (vas. krs olen liikkeen "ulkopuolella" ja oik. krs "pudotan" muutenkin helposti putoavaa sisäkylkeä) -> oma keskikroppa kuriin. Vasen sulku tuntui tällä kertaa helpommalta, ristiaskeleet olivat ehkä vaatimattomampia mutta ryhti pysyi paremmin. Oikealle valuu lavan päälle -> lavan liike suppea -> korjaa vasemmalle ylös suuntautuvin puolipidättein (tämä oli itselle jotenkin ihan mahdoton hahmotettava). Ja edelleenkin: älä kanna äläkä peittele hevosen virheitä. Oma käsi alkaa toimia jo paremmin ja joustavammin mutta kun tehdään jotain tehtävää niin alan helposti "ratsastaa" kädellä aivan liikaa.

Loppuverryttely
Venytti ylälinjaansa paremmin kuin koskaan! Uskalsi venyttää pitkälle ja ennen kaikkea uskalsi jäädä sinne minne venytti. Edelleen hakee hetkittäin vähän liikaa luotilinjan taakse mutta takaosan toiminta ja selän jousto säilyy venyttäessä kerta kerralta paremmin. Ihan ei vielä seuraa tuntumaa joustavasti vaan tuntuma lyö helposti tyhjää välillä. Valmennuksessa saavutettu rentous säilyi muuten jollain tasolla läpi kotimatkan, joka yleensä on hätähousuhevosella mallia piffipaffipuffi, mistä syystä yleensä talutan, että palautuu edes jollain tapaa. Ei Hupi nyt koko aikaa täysin rento ollut mutta käveli alusta loppuun asti rauhallista tahdikasta käyntiä ja huomioi pienet möröt lähinnä korvien asentoa muuttamalla, ei jännittymällä kuten yleensä.

Tiesitkö että hevoseni hivuttaa? En minäkään, ennen kun ostin uudet suojat. 

PS. Horse Guardin koulusuojat, I'm in love...