Hupi on ollut viimeisen viikon ajan taas vähän vino. Ei pahasti eikä häiritsevästi mutta kuitenkin sen verran selvästi että puolieron huomaa. Valuu vähän enemmän lavastaan oikealle, varsinkin siinä vasemmassa kierroksessa. Katselin jo vähän satulaakin että pitäisikö vielä kokeilla fyllejä vähän eri tavalla, mutta näyttäisi istuvan oikein hyvin juuri näin.
Ja sitten yksi kaunis aamu allekirjoittanut nousi sängystä ylös ja meinasi huutaa kun vasen lonkka vihlaisi sen verran pahasti - kuten se tekee joskus kun takareidet on jumissa ja joku hermo jää pinteeseen. Ja sillä samalla sekunnilla tajusin mistä hevosen "vinous" johtuu. Omat lihakset oli jo pari viikkoa niin hyvällä mallilla, lonkat suht hyvin auki eikä jumeista tietoakaan, että kuvittelin voivani jättää venyttelyn väliin. Väärin! Olin valunut taas vanhaan (toivottavasti) vinoon asentooni hevosen selässä : vasen lonkka jumittaa -> vasen jalka menee eteen ja oikea taakse -> oma paino valuu oikealle, eli sinne minne hevonenkin haluaisi painopistettään pudottaa.
Sunnuntaina ennen tallille lähtöä ohjelmassa oli sitten jumppaa ja venyttelyä - ja kas, hevonen oli heti parilla pykälällä suorempi vaikken saanut kun ihan isoimmat jumit itseltä auki. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis, sekä oma että valitettavasti myös hevosen.
Netistä löytyy paljon venyttelyohjeita, tässä yksi selkokielinen ja hyvillä kuvilla varustettu (pdf). Koko lantionseutu oli ihan jökissä, ja löytyipä nimi myös sille helposti kramppaavalle pikkulihakselle, kaveria kutsutaan keskimmäiseksi pakaralihakseksi. Aina jos lonkat ja lantio jumittaa niin jostain syystä tuo lihas vetää itsellä hevosen selässä välillä ihan uskomattomaan kramppiin.
Hurjan hyvä venyttelyopasvinkki, kiitos!
VastaaPoistaJa itse asiassa mulla taitaa olla ihan sama vaiva kuin sullakin eli kun vasen jumittaa, niin paino valuu oikealle, jonne siis hevonenkin punkee. Ei muuta kuin lisää venyttelyä.