Huomiseen Niihaman kisaan valmistautuminen ei ole mennyt ihan eikä edes melkein suunnitelmien mukaan mutta edelleen ollaan lähdössä. Viikon ohjelmaan on kuulunut irtokenkiä ja kuumeilua, onneksi kuitenkin ensimmäinen hevosella ja jälkimmäinen allekirjoittaneella.
Viikko alkoi maanantaina vuokraajan soitolla että toinen etukenkä on katki. Kengästä oli yksi hokki päivän verran pudonneena ja se oli näköjään riittävästi että metalli murtui ja kenkä katkesi. Kengitys oli sovittu tälle viikolle mutta valitettavasti vasta perjantaille kun luottokenkääjä oli siihen asti reissussa. Onneksi naapuritallilta löytyi kengitystaitoinen ihminen joka löi vajansa perältä löytyneen suht sopivan kokoisen ja mallisen ja vieläpä neljällä ehjällä hokilla varustetun kengän pariksi päiväksi tilalle. Tänään saatiin sitten kokonaan uudet monot alle. Pitkään arvoin että mitä laitetaan, mutta lopulta päädyttiin kuitenkin vielä neljään hokkiin (pienemmällä 8mm kierteellä niin ei pitäisi kengän katketa niin helposti vaikka kärkihokitkin vääntäisi pois). Kenttä ja tiet on jo sulia, mutta Hupin tarha on edelleen ihan jäinen (ja rallissa tarvitsee pitoa...) ja harju sulaa aina hitaasti, sekä kuskin että hevosen mieli palaa jo niin kovin sinne päästelemään...
Ja sitten kun hevosella oli kaikki kunnossa niin kehitin itselleni ensimmäisen flunssan sitten viime kesän. Ihan näin konkreettista kisakuumetta en olisi kaivannut. Väliin jäi lopulta viikon molemmat valmennusmahdollisuudet, ensimmäinen hevosen kenkäepisodin ja jälkimmäinen oman olotilan vuoksi. Keskiviikkona kävin ihan ok kevyen ratsastuskerran, torstaina makasin kuumeessa sängynpohjalla ja tänään sitten taas selkään - ja oikein hyväntuntuisen hevosen selkään pääsinkin. Kevyt, notkea, kuulolla ja innokas, välillä jopa turhankin. Hyvillä mielin huomiseen joka tapauksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti